Hei - tämä toimii meillä!

Kalvola-Seura elvyttää iltamaperinnettä

( 2 Äänet )


Kalvolaan perustettiin kotiseutuyhdistys v. 1950. Seuran tärkeä tehtävä oli karjalaisen siirtoväen ja muualtakin tänne muuttaneiden suhteiden lujittamista hämäläisten kanssa ja heidän harrastustensa kokoamista. Vuosien myötä toiminta vähitellen hiipui ja lopulta seura lakkautettiin.

Kalvolan kunta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin ja haluttiin, että kalvolalaista kotiseutuhenkeä ja kulttuuria vaalitaan edelleen. Kalvola-Seura perustettiin uudelleen vuonna 2010. Seuran tehtävänä on vaalia tietoa vanhasta Kalvolasta, sen elämisen kulttuurista eri sektoreilla, mutta elää myös nykyajassa.

 

Iltamaviestikapula kulki Kalvolaan.

Syyskuun lopulla Kalvola-Seura järjesti järjestyksessään kuudennet Kotiseutuiltamat idyllisessä Kutilan työväentalossa. Hämeenlinnan seudulla pitäjästä toiseen vuonna 2008 käynnistynyt iltamakiertue sai arvokkaan loppuhuipennuksen Kalvola-Seuran satsatessa iltamaperinteen säilyttämiseen äärimmäisen paljon talkootyötä. Työ palkittiin, kun työväentalon sali täyttyi lopulta äärimmilleen iloisista iltamavieraista.

Iltamien järjestämiseksi tehty työ ei ollut ainoastaan h-hetken asia, vaan seura teki, suunnitteli, pohti ja järjesteli h-hetkeä jo pitkät tovit ennen syyskuista iltaa. Koska iltamien tarkoitus oli paitsi tuoda iloinen tuulahdus menneen ajan henkeä syksyn pimeneviin iltoihin, myös esitellä kalvolalaisia osaajia ja taitajia kaupunkilaisille, oli ohjelman kokoaminen mahdollisimman monipuoliseksi yksi suuri voimainponnistus.

Aikataulutusten tuli toimia, ohjelma tuli rakentaa sopivan napakaksi, mutta sopivan pitkäksi. Oman haasteensa tapahtumaan toi yleisömäärä, jonka arviointia ennakkoon ei voinut tehdä. Kaikkea piti varata tarpeeksi, kuppeja tasseineen ja kastettavaa tuli löytyä jokaiselle iltamavieraalle.
Markkinoinnissa oli oma puuhansa, julisteita ja kutsuja jaettiin pitkin pitäjää ja kerrottiin kylän miehille tulevasta. Monenmonta kokousta pidettiin, jotta voitiin olla varmoja kaiken toimivuudesta – ja kaiken tarpeellisen hankkimisesta. Ja vaikka työväentalo sinällään oli jo komea kuin mikä, tarvittiin kuitenkin myös talkoolaisia talon koristelutehtäviin. Lopulta kotoisaksi ja kauniiksi luonnonkukin ja –marjoin koristeltu pian 80-vuotias Kutilan työväentalo oli valmis vastaanottamaan vieraat.

Iltamien ohjelma koostui useista pienistä ohjelmanumeroista. Lahjakkaat nuoret Kerttu Grandell ja Ansa Neuvonen esittivät entisajan leikkejä ja Satu Uimi tanssi balettia. Hauskan historiakatsauksen esitti Veikko Rantanen kertoen tarinoita Kalvolasta. Harmonikkamusiikkia vieraille esitti Laura Tikka ja kalvolalainen paluumuuttaja Tuula Salin lausui pienen runokoosteen palauttaen jokaisen iltamavieraan silmiin herkistäviä muistoja lapsuudesta.
Ohjelma huipentui upeine vanhanajan juhlapukuineen esiintymään saapuneen Akaan Aikavat -kansantanssiryhmän esittämään Akaan purpuriin, monivuoroiseen tanssisikermään. Lopuksi yleisö sai kunnian opetella laulamaan Kalvolan laulun yhdessä ennen ohjelman päättänyttä perinteistä Hämäläisten laulua.

Iltamat juonnoista vastasi myös pitäjän oma poika, Pirttikosken kesäteatteristakin tuttu Seppo Holttinen. Iltamien väliajan jälkeen laitettiin jalalla koreasti Jussi Napparin astuttua lavalle orkestereineen ja ensimmäistä kertaa valtaosa juhlayleisöstä päätti jäädä nauttimaan myös pimenevästä illasta työväentalon loistavalla tanssilattialla.

Puolentoistasataa vierasta keränneet iltamat hiljenivät vähitellen iltakymmenen aikoihin. Mutta Kalvola-Seuralla vielä työtä edessä – tavaroiden kokoaminen, tilan siistiminen, lukuisten astioiden tiskaaminen ja kaiken lainatun palauttaminen takaisin omistajilleen. Loppuviikonloppu siinä tohinassa sujahti nopeasti ennen kuin äärimmäisen upeasti onnistuneiden iltamien jälkipuinnitkin oli saatu päätökseen. Vaikka koko iltamakiertueen rahoituksesta ja osasta viestintätehtäviä onkin vastannut aina paikallinen Leader-ryhmä Linnaseutu ry, on hatunnoston paikka iltamien pääjärjestäjien suuntaan, paikallisiin kotiseutuyhdistyksiin. Ja nyt: Kalvola-Seuraan ja lukuisiin talkoolaisiin, ohjelmansuorittajiin ja kaikkiin, jotka olivat mukana edesauttamassa iltamien järjestämistä. ”Näistä juhlista kuulemme vielä pitkään!”.

Kalvolatanssit

Jussi Nappari orkestereineen tanssitti yleisöä iltamissa ikivihreiden Suomi-sävelten tahtiin. Kuva: Sanni Hallanvaara

 

Kalvolapurpuri

Akaan purpuri ja jalalla koreasti. Kuva: Sanni Hallanvaara

 

 

Kylätiedote yhdistää Koijärven alueen

( 4 Äänet )

 

Kakryn (Koijärven Alueen Kylät ry.) pääasiallinen tiedonjakelukanava on kylätiedote. Vaikka nykypäivänä internet, nettisivut ja facebook tavoittavat monet, postin mukana tulevia ilmoituksia aivan erityisesti arvostetaan. Kylätiedote äänestettiinkin parhaimmaksi tiedonvälityskanavaksi keväällä 2015 toteutetussa Kakryn turvallisuuskyselyssä. 

Kylätiedotetta oikein odotetaan koristamaan jokaisen talouden keittiön seinää tai jääkaapin ovea. Sitä seurataan kuin lukujärjestystä viikkojen ajan ja ollaan tapahtumissa hengessä mukana vaikka ei päästäisikään fyysisesti paikalle.

Kylätiedote ilmestyy 4 – 5 kertaa vuodessa. Se on kooltaan A4, kirkkaan keltainen ja kaksipuolinen.
Kyläsihteeri pyytää sähköpostitse kylätoimikunnilta (Kojo, Matku, Peräjoki, Vuoltu) kaikki ilmoitusluontoiset asiat ja kylätapahtumat tiettyyn ajankohtaan mennessä kirjallisina. Ne hän kirjoittaa omanlaiseen muotoonsa, raamittaa ja taittaa tiedotteen sopivaksi. Kylätiedotteessa on ilmestymisajankohta, nro ja vuosiluku sekä Kakryn logo.

Tämän hän lähettää sähköisesti Forssan kaupungintalon painatuskeskukseen ilmoittaen tarvittavan määrän, normaali levikki on 800 kpl. Kyläsihteeri noutaa valmiit tiedotteet, jättäen itselleen muutamia, ja vie ne Forssan Jakelukulmaan. Tätä ennen hän on jo sähköisesti ilmoittanut tulossa olevista tiedotteista.

Maanantaina viedyt menevät keskiviikon jakeluun ja keskiviikkona viedyt viikonlopun jakeluun. Kyläsihteeri vie 2 kpl kylätalojen (Kojo, Matku ja Peräjoki) ilmoitustaululle, Pietilän kyläkaupalle ja Koijärven koulu-päiväkodille. Miksikö kaksi? Molemmat sivut tulevat näkyviin!

Kylätiedotteeseen otamme ilmoituksia kyläyhdistyksiltä, seurakunnalta, nuorisoseuralta, LounaPlussalta, maa- ja kotitalousseuroilta, koulu-päiväkodin kannatusyhdistykseltä ja vanhempainyhdistykseltä, Mannerheimin lastensuojeluliitolta ym. alueen yhdistyksiltä.

Tiedotteessa mm. kutsutaan ruokailuihin, kerhoihin, myyjäisiin, tansseihin, karaokeen, konserttiin, kirkkoon, retkille, matkoille, talkoihin, kesätorille, myös ilmoitetaan metallinkeräyksestä, kylätalojen vuokrauksista yms.

Kakryn tiedotuslehti Kylähullua alettiin suunnitella 1999, koska jo silloin pidettiin ensiarvoisen tärkeänä tiedottamista, ettei yhdistyksen toiminnasta saisi mielikuvaa jonkinlaisesta salaseurasta. Kylähullu-lehdessä tiedotettiin kattavasti kylien kesäajan toiminnasta, muiden vuodenaikojen tiedottaminen jäi tilaisuuksien järjestäjien aktiivisuuden ja kekseliäisyyden varaan. Matkun kyläyhdistys alkoi jakaa ensimmäisenä omaa tiedotettaan alueellaan ja viitisen vuotta sitten tiedote laajeni koko Koijärven aluetta koskevaksi.

Kaikenlainen tiedottaminen puskaradiosta käteen saatavaan painotuotteeseen lisää yksittäisen kyläläisen joukkoon kuulumisen tunnetta -arvokkainta antia asukkaalle!

 

Koijärven alueen kylät ry  - Hämeen Vuoden Kylä 2015

tiedote kakry   kylahullu

   

Kestävästi Letkun malliin

( 100 Äänet )

Muistatteko telkkarin Ekomiehen opetukset 90-luvulta? Maailma pelastuu vähentämällä roskaamista ja tuhlausta ja lisäämällä kierrättämistä!

Letkun kestävä kylätoiminta sisältää "perinteistä maalaista energiansäästöä, nuukailua ja kierrätystä, paikallisten palvelujen ja uusiutuvan energian käyttöönottoa, luontoliikuntaa sekä yhdessä tekemistä ja riittävistä palveluista ja tonttitarjonnasta huolehtimista – kaikkea tätä aidon letkusti".

Poistotekstiilit kiertoon Texvex -yhteistyöllä

Kylän oma Tex vex -keräyspiste  oli ensimmäinen käytännön teko, jolla letkulaiset lähtivät toteuttamaan kestävä kylä -toimintasuunnitelmaansa. 

Letkun puodin Texvex-keräykseen kyläläiset ja puodin asiakkaat voivat tuoda puhdasta ja kuivaa tekstiiliä - vaatteita, verhoja, lakanoita, pöytäliinoja ym. kodintekstiilejä, pakattuna muovipussiin tai pahvilaatikkoon. Pienet reiät, pesussa lähtemättömät tahrat tai rikkinäinen vetoketju eivät poistotekstiileissä haittaa.

Letkun puoti osk toimittaa tuodut erät Texvex Forssaan ja toimii siis etäkeräyspisteenä. Texvex –poistoteks-tiilipankit sijaitsevat tällä hetkellä Forssan lisäksi Loimaalla ja Hämeenlinnassa nuorten työpajojen yhteydessä.  Ne keräävät poistotekstiiliä suoraan kuluttajilta, lajittelevat tekstiilin ja myyvät tai luovuttavat sitä eteenpäin. Tekstiiliä hyödynnetään sellaisenaan uusiokäytössä tai se kierrätetään kuituna tai esimerkiksi osana vaatetta tai asustetta.​ Noin 90% menee hyötykäyttöön, loput energiaksi.

 

texvex kyltti puodilla n

Letkulla kertyi pakettiautollinen tekstiiliä loka-helmikuun ajalta. 

Jätehuollon tehostaminen nousi Letkun Kestävä kylä –toimenpiteiden kartoituksessa selkeästi esiin. Kyläläiset haluavat ehkäistä jätteen syntyä ja parantaa kierrätysmahdollisuuksia. Letkulla lajitellaan jo ahkerasti, lisäksi järjestetään rompetori- ja kirppistapahtumia sekä pidetään huolta siisteydestä jokakeväisillä tienvarsien siivoustalkoilla yhteistyössä Destian kanssa. Letkun puodin pihalla on Loimi-Hämeen jätehuollon keräyspiste lasille, metallille ja paperille. Keräyspisteelle toivotaan kuitenkin vielä lisää jäteastioita, eniten pahville ja muoville. Uuden 2016 voimaan astuvan pakkausasetuksen myötä pahvinkeräys voi onnistuakin. Asetus määrää  haja-asutusalueelle ja pieniin alle 500 asukkaan taajamiin yhtä monta lasi-, metalli- ja kuitupakkausten keräyspistettä kuin on kauppojakin. Muovinkeräyspisteitä koko maahan on suunnitteilla 500, mutta keräystempauksia voidaan itse aina järjestää.

eko  asko ja eija2

Letkun Kestävä kylä -toimintasuunnitelma tehtiin 2014 yhdessä kestävän kehityksen opiskelijoiden ja Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus-hankkeen kanssa.

Tutustu Letkun Kestävä kylä –toimintasuunnitelman tiivistelmään

Tutustu Letkun Kestävä kylä -toimintasuunnitelmaan kokonaisuudessaan 

Tutustu Letkun kylän osayleiskaavaehdotukseen 

Tutustu Tammelan kylien kestävän kehityksen kyläohjelmaan

Jarmo Peltola (edessä) teki Letkulle Aurinkosähköselvityksen ja siihen tutustumassa on Letkun Puodin tsemppiporukka  vas. Tuomo Kosunen, Aulikki Rantanen, Teemu Valkama, Asko Koivu.

aurinksahko puoti-osk

 

 

www.letku.net

Letkun tapahtumat rompejakesatorit
   

Tuuloksen valokuitu

( 5 Äänet )

Tuuloslaiset ovat jälleen kerran osoittaneet yhteishenkeä. Pari vuotta kestänyt mittava ja vaativa hanke on valmistunut. Jouluna 2014 Tuulos on saanut uuden valon, nimittäin kuidun valon ja sen mukanaan tuoman 100 megan laajakaistanopeuden. Kiitos kuuluu erityisesti Tuuloksen kuituverkko -osuuskunnan hallituksen jäsenille, jotka vastuuta kantaen talkoilla ovat jaksaneet osallistua jäsenten kodeissa vuorotellen pidettyihin 52:een kokoukseen ja toteuttaneet niissä tehdyt päätökset.

Miten kaikki sai alkunsa
Tuuloslaisia osallistui 100-mega hankkeen tilaisuuteen Lahdessa muutama vuosi sitten ja innostui asiasta. Sitten Tuulos-seura haki Linnaseutu-Leader-ryhmältä esiselvityshankkeen. Tehtiin alustava rakentamissuunnitelma, pyydettiin tarjouksia urakoinnista kustannusarvion pohjaksi sekä selvitettiin tuuloslaisten alustavaa kiinnostusta. Yli 300 taloutta oli valmis harkitsemaan valokuituyhteyden ottamista.

Tuuloksen tietoverkko –osuuskunta perustettiin keväällä 2013. Valittiin osuuskunnan hallitus, laadittiin säännöt ja hallituksen jäsenet lainasivat kukin 1000 euroa osuuskunnalle, jotta se saatiin rekisteröityä. Sen jälkeen laadittiin 60%:n tukihakemus Hämeen ELY-keskukselle, josta saatiin juhannusviikolla saatiin myönteinen päätös.  Hanke eteni markkinointivaiheeseen. Liittymäsopimuskaavakkeet laadittiin monisivuisine liitteineen ja sopimusten teko alkoi. Markkinointi hoidettiin suorajakeluna postitse, sähköpostitse, yleisötilaisuuksissa ja Tuuloksen Lions Clubin jäsenten toimesta

Verkon urakkakilpailutus suoritettiin valtakunnallisten vaatimusten mukaisesti. Tarjouksen teki kuusi rakentajaa, ja pisteytyksen perusteella rakentajaksi saatiin TLT-Connection Oy Paimiosta. Rakentamisajaksi sovittiin huhti-lokakuu 2014. Pääoperaattoriksi valittiin AinaCom Oy, joka vaihtui sittemmin yrityskaupan seurauksena Teliasonera Oy:ksi. Lammin Säästöpankki myönsi tarvittavan rakennusaikaisen rahoituksen.  Rakennuttajan puolesta valvojana toimi Kai Nieminen Lammilta. 

tuuloskuitu   Verkko valmistui lokakuun lopussa 2014
Pituutta verkolle tuli 110 km. Kaapeleita vedettiin osuuskunnan toimesta 160 km. Lisäksi tulivat yksityisten liittyjien tonteilla tehdyt työt. Verkon rakennuskustannukset olivat yhteensä osuuskunnan osalta 1,22 milj. euroa. Rakennusurakoitsija osoittautui osaavaksi, luotettavaksi ja joustavaksi. Rakennuskustannukset alittuivat budjettiin nähden noin 20 %. Säästöjä kertyi yhteiskaivamisista sähköjohtojen maakaapelointien kanssa. Myös rakentamisajankohta oli edullinen.                                                    

 

Tuuloskuitu2

Kuvat Hannu Seppälä

 Liittymä- ja varaussopimuksia tehtiin 338 kpl
Kuituverkko otettiin jouluna käyttöön 294 liittymässä. Niistä 30 on yrityksiä ja 21 maatiloja. Rivitaloliittymiä on kymmenen. Liittymien nopeudet ovat valinnaiset joko 100 tai 10 megaa. Verkon tekniikka mahdollistaa tulevaisuudessa jopa 1000 megan laajakaistanopeuden. Muutaman vuoden sisällä yleistyvät 4K-televisot vaativat mm. 100 megan nopeuden tuottaakseen supertarkan kuvan. Sanomalehtien luku käy sujuvasti, kun uuden sivun lataamiseen kuluu sama aika kuin ennen paperilehden sivun kääntämiseen. Älykännykät ja tabletit voivat käyttää valokuidun mahdollistamaa kotiverkkoa. Ylimääräisiä käyttömaksuja ei pääse syntymään, sillä valokuituliittymissähän on kiinteä kuukausimaksu käytöstä riippumatta. Liittymä tuli maksamaan keskimäärin 2400 € sisältäen omilla tonteilla tehdyt työt. Kuukausimaksu asiakkaalle on 100 megan liittymästä 39,50 €/kk tai 10 megan liittymästä 29,50 €/kk.
 

Uusia liittymäsopimuksia voidaan tehdä ensi kesänä
Runkoverkko ulottuu nyt laajalle  Tuuloksen alueella. Yksityisteiden varsille rakentaminen tulee paljon halvemmaksi verrattuna valtion teiden sivuun sijoittuvaan kaivamiseen. Kaava-alueilla osuuskunta varautui lisäliittymiin vetämällä jo valmiiksi kaapelit tonttien rajalle yhteiskaivun yhteydessä. Uusien liittymien maksut määritellään kevään kuluessa.


 
Kari Kaloinen, Tuuloksen tietoverkko -osuuskunnan puheenjohtaja

www.tuuloksentietoverkko.fi

 

   

Kylätoiminta hetkessä vauhtiin Tarinmaalla

( 5 Äänet )

Tarinmaan seudulla, Janakkalan kirkon kulttuurihistoriallisissa maisemissa, kylätoiminta käynnistyi salamannopeasti. Se syntyi asukkaiden tarpeista tutustua paremmin kyläläisiin ja päästä toimimaan omalla kylällä. Elävä Janakkala –yhteistyö järjesti syyskuussa keskustelutilaisuuden asukastoiminnan perustamisesta Turenkiin ja Tarinmaalle. Sen innoittamana kolme tarinmaalaista kutsui kyläläisiä kahvittelemaan Tarinmaan VPK-talolle 8.10.2014, kiinnostaisiko kylätoiminta meidän kylässä. Ja kiinnosti!

Tarinmaan seudun kyläyhdistys ry:n perustava kokous oli 20.10.2014 ja läsnä oli noin 20 kyläläistä. Sovimme yhdistyksen säännöistä ja allekirjoitimme perustamiskirjan. Saman tien jatkoimme ensimmäisellä yhdistyksen kokouksella. Hallitukseen valittiin sääntöjen sallima maksimäärä eli 10 jäsentä, joilla kaikilla on jotain erikoisosaamista ja selkeästi halua jakaa hyvää ympäristöönsä. Toiminta-alueemme on maantieteellisesti varsin laaja, seitsemän kyläkulmaa, joista useimmista on jäsen hallituksessa. Laajalla hallituksella on etuja ja monenlaista osaamista jolloin mm. keittiötöiden, jäsentiedottamisen vastuualueet muodostuvat inhimillisiksi tekijöitä ollessa useampia. Tämä on tullut jo osoitettua ja hyväksi havaittu.

Uuden kyläyhdistyksen säännöt lähetettiin Patentti ja rekisterihallitukseen hyväksyttäviksi ja ne saatiinkin takaisin noin viikossa, ilman korjauksia. Yhdistykselle avattiin tili, perustettiin facebook-sivu ja tehtiin esite.

Toiminta lähti vauhdilla liikkeelle. Avoin, perinteikäs puurojuhlan järjestettiin 21.11. Tarinmaan VPK:n talolla. Paikalla oli noin 130 kyläläistä, muutaman kuukauden ikäisestä pienokaisesta aina iso-iso vanhempiin saakka.  Osallistujamäärä on noin neljäsosa toiminta-alueemme asukkaista. Tunnelma oli lämmin, iloinen ja naurua riitti erityisesti koululaisten esiintyessä sekä Joulupukin vieraillessa juhlassa. Kutsu oli ollut ensimmäisessä kylätiedotteessa, jonka jaoimme talkoilla postilaatikoihin. Siinä kerrottiin myös kuinka voi liittyä kyläyhdistyksen jäseneksi. Jäseniä yhdistyksellämme lienee jo noin 60 henkilöä.

22.11. osallistuimme Janakkalan joulunavaus tapahtumaan Laurin mäen museoalueella. Kyläyhdistys myi leivonnaisia, käsitöitä, paistoi lettuja ja makkaraa. Väkeä kävi mukavasti paikalla ja lähes kaikki tuli myytyä, leipää ja kakkuja ehkä olisi mennyt jopa enemmän ja makkaraa haettiin lisää.

Virallisella puolella olemme keränneet allekirjoituksia Tarinmaan koulun valmistuskeittiön säilyttämisen puolesta ja käyneet neuvotteluja kunnan kanssa Säkkärän mäen ulkoilureitin kehittämiseksi. Koulun keittiö säilyy toistaiseksi ja ulkoilureitin kehittäminen on saanut myönteistä suhtautumista kunnan taholta.

Ensi vuoden puolella osallistumme kunnan järjestämiin tapahtumiin Turengissa ja vierailemme muiden kyläyhdistysten tapahtumissa. Omana toimintana järjestämme mm. laskiaistapahtuman, kirpputorin ja talkoita eri teemoilla.

Haluamme kiittää Teitä kaikkia tapahtumissa mukana olleita ihmisiä.

 

Iloista Joulua ja Onnea tulevan vuoden yhdistystoimintaanne - Teille kaikille meiltä kaikilta!

Tarinmaan seudun kyläyhdistys ry. 

www.facebook.com/tarinmaanseudunkylayhdistys

Tarinmaa

   

Teurolla jaetaan tehtävät ja varainhankinta

( 12 Äänet )

Teuro – Kuuslammin kylässä osataan jakaa tehtävät;  varainhankintakin on kunnossa 

Teuron - Kuuslammin kylätoimintayhdistys ry toimii Tammelassa. Kyläparissa asuu vakituisia asukkaita 219 henkilöä. Keski-ikä on 44,7 vuotta. Kesäasuntoja on 237 kpl.

Yhdistyksen omistuksessa on Teuron kylätalo (271m2), Kuuslammin monitoimihalli (410m2) ja kesäkahvio (17 m2). Yhdistys on vuokrannut vastikkeetta Paja rakennuksen(95m2) ja Eerolan kesäviettopaikan (76m2). Yhdistys omistaa kylän keskustassa n 7000 m2 tontin (tekniikkatapahtuma). Tontin reunassa kulkee Teuronjoki (uimapaikka).

Yhdistyksellä on palkattuna kyläavustaja vuodesta 2000.

Kylän varainhankinta on miettyä ja mittavaa,
motot ovat ”Kun rahaa kerätään niin sitä myös käytetään”
”Pidetään hinnat kohtuullisena”.

Tässä lista yhdistyksen varainhankinnasta:

 

Kylätalo:

1.Kylätalon vuokraus 100 euroa/viikonloppu, 20 euroa/kokous
2.Kylätalon astioiden, pöytien, tuolien ja pöytäliinojen vuokraus (0,10….5,00 euroa/kpl).
3.Pyykinpesukoneen käyttömaksu (2 euroa/koneellinen)
4.Kokouksiin kahvi+ pulla 2 euroa tai kahvi+ voileipä 3 euroa. Ruokatarjoilut ryhmille

Monitoimihalli:

5.Kahden vuokratilan vuokraaminen (euroa/m2). Molemmat tilat on vuokrattu.
6.Aikuisopiston kudontapiirin tilan vuosivuokra.
7.Kuntosalin kausimaksu (20 euroa/6kk)
8.Lahtivajan käyttömaksut sekä kylmiön päivävuokra/eläin (5..10 euroa/eläin + kylmiö 2 euroa/eläin/pv)
9.Koplaustilan (=korjauspaja) päivävuokrat (10 euroa/pv+ seuraavat päivät 5 euroa/pv)
10.Metalliromun keräys. Monitoimihallin pihalla on vaihtolava. Kuormasta saadaan 300..400 euroa. Tyhjennysväli 1 krt/2kk.
11.Jätepaperin keräys. Monitoimihallin pihalla on vaihtolava. Lavasta saadaan n 25 euroa/kuorma. Tyhjennysvä1 krt/2kk
12.Käytettyjen akkujen keräyspiste on monitoimihallin pihassa, n. 200 euroa/ vuodessa
13.Metsästäjien lahjoittamien hirvieläinten nahkojen myynti
14.Kahden teltan vuokraus(50 euroa/vkl/teltta).
15.Monitoimihallin keittiö 15 euroa/kokous
16.Koplaus-kerhon osallistumismaksu 50 euroa/ lukukausi. Kokoontuu kerran viikossa. Kerholaisia n 25 henkilöä. Koplaus-iltoina kahvi+ voileipä 2 euroa

Kesäkahvio

17.Kesä- elokuun välissä lauantaisin pidetään talkoilla auki kahviota. Talkoolainen leipoo myytävät pullat. Kahvi+ pulla 2 euroa. Kävijöitä on 100…150 henkilöä/vkl. Tuotto n. 200…300 euroa/kerta
18.Kahviossa myynnissä yhdistyksen T-paitoja, kylähistoriakirja, historiapiirin cd-levy (kuunnelma), huiveja, bandidos- päähineitä ja kangaskasseja. Yhdistyksen tuotteita myydään myös muissa tapahtumissa

Kesänviettopaikka Eerola (vuokraus vain kyläläisille ja kesäasukkaille)

19.Eerola on Sotaveteraanien kesänviettopaikka järven rannalla. Erillinen sauna 15 henkilölle. Päivävuokra 50 euroa, viikonloppu 150 euroa, koko viikko 300 euroa. Kokoukset 20 euroa/kokous

Kyläavustaja

20.Kyläavustajan tuntihinta 5 euroa/h. Kyläavustaja hoitaa siivouksia. Valmistelee kylätalolla kokouksiin tilattuja tarjoiluita. Vastaa tilojen siivouksesta ja lämmityksestä. Hoitaa talkootarjoiluita.

Muu varainhankinta

21.Päreiden tekeminen, punamultamaalin keittäminen ja myyminen
22. tienvarsien siivous, levähdysalueen siivous, tienvarsiteikkien tekeminen (v.2013 4200kpl)
23.soppatykin vuokraus
24.peräkärryjen vuokraus
25.kalenterin myynti
26.kyläkuvien myynti (harrastetaiteilijan tekemiä tauluja kylästä),

Kunnan avustukset

27.Palkkatuki kyläavustajalle
28. kohdeavustukset projekteihin esim. kunta tuki kuntopyörän hankintaa 50% avustuksella.

Tapahtumat

29.Kädentaitoa myyntinäyttely ja tekniikkatapahtuma (heinäkuun kolmas viikonloppu) on Tammelan kolmanneksi suurin kesätapahtuma. Myyjien osallistumismaksut, arvat, kahvio, tekniikkatapahtuman liput (3euroa), makkaran ja muurinpohjalettujen myynti. Kylätalolla molempina päivinä myynnissä ruokaa la soppa 6 euroa, su lihakastike 8 euroa. Myyntinäyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy. Kävijöitä n 2500 henk. Talkoolaisia viikonlopun aikana 110 henkilöä.

Muut tapahtumat ovat ilmaisia:

laskiaistapahtuma, lasten tapahtuma, kevätretki, talkooväen ilta, syysretki, hartaushetki, pikkujoulu, jumppa ja perhekahvila. Juomaveden noutopiste on monitoimihallilla.

Teuro –Kuuslammilla jaetaan vastuuta useamman kyläläisen kesken.

Yhdistyksen johtokunta on laatinut vastuujakotaulukon, jossa on noin 60 eri kohtaa. Jokaiseen kohtaan on nimetty vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö vastaa kyseisen tapahtuman järjestämisestä ja hoitaa tapahtumaan talkooväen ja tarvittavat materiaalit. Tällä hetkellä noin 20 kyläläistä hoitaa vastuujakotaulun mukaisia tehtäviä. Talkoissa mukana sitten isompi porukka.

Vastuujakotaulukko on helpottanut puheenjohtajan ja johtokunnan toimintaa. Puheenjohtajan ei pidä puuttua jokaiseen tehtävään.

Pääkohdat ovat Kylätalo, Monitoimihalli, Kesäkahvio, Tapahtumat, Eerola, Paja, Kesätapahtuma, Muut asiat

 

Teuro – Kuuslammin kylätoiminnan arvot ovat:

Talkoohenkisyys                       

Välittäminen             

Arvostus                           

Luottamus                                  

Inhimillisyys

                                                         P1020905

 www.teuro.fi


M
ikko Pietilä, Teuron - Kuuslammin kylätoimintayhdistys ry. Puheenjohtaja, Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Vastuutaulukkoteuro

                                                         

   

lasten maatalousnäyttely

( 10 Äänet )

 

Maaseutu esittäytyi 4000 kävijälle Mansikissa

 

Lauantaiaamu valkeni sumuisena Lounais-Hämeessä Jokioisilla 13.9. Sumun seassa tehtiin viimeiset valmistelut lasten maatalousnäyttely Mansikkia varten, ja kun aurinko vihdoin pilkisti, laskeutui myös ensimmäinen täysinäinen zetor-peräkärryllinen näyttelyvieraita alas hiekkatietä MTT:n Elonkierto-puistoon.

Touhua ja riemukasta naurua riitti kokonaiset seitsemän tuntia!

 

Ensimmäistä kertaa järjestetty lounais-hämäläinen lasten maatalousnäyttely ylitti järjestäjien odotukset. Vieraita saapui Turkua, Tamperetta ja pääkaupunkiseutua myöden. Päävastuun tapahtumasta kantoi Leader-hankkeena LounaPlussa ry, ja mukana ahkeroi toistakymmentä muuta yhdistystä kukin omaa vastuualuettaan tunnollisesti hoitaen. Päivän aikana panoksensa antoi pitkälle toistasataa talkoolaista yli kuntarajojen – lettujakin paistettiin yhdeksällä pannulla!

Kymmenen pientä ponia ahkeroivat Mansikissa yli 600 reissua hymynaamainen ratsastaja selässään, ja suunnistusseuran metsäradalla kävi 550 seikkailijaa. Mimi ja Kuku vetivät ohjelmalavan edustan aivan täyteen pieniä laululeikkijöitä, ja alpakka-agilityyn otettiin kolmeen kertaan päivän aikana myös yleisö mukaan. Ja touhujen lomassa maistuivat Jokioisten Maa-ja kotitalousnaisten sopat ja puurot – lähiruokaa tottakai!

 

Maalaismaisemaa pääsi Mansikissa ihailemaan myös henkilönostimen kyydistä jopa 20 metrin korkeudesta, ja ihan oikeat traktorit kiersivät pellolla ympyrää pienet kuskit hyteissään. Paloauto sekä Poliisi olivat myös paikalla koko päivän, ja autojen ovet avoinna kaikille näyttelyvieraille.

 

Lasten maatalousnäyttelyn idea lainattiin Forssan seudulle Kauhavalta, jonne ryhmä avainhenkilöitä teki tutustumisretken lähes päivälleen vuosi aikaisemmin. Sitten aloitettiin avoimien ideariihien kautta kokoamaan asiasta innostuneita henkilöitä ja suunniteltiin sisältöä mm Hämeen Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.

Tärkeinä yhteistyökumppaneina alusta asti olivat MTT Elonkierto, Jokioisten kunta, Jokioisten Osuuspankki sekä Maaseutuverkostoyksikkö.

 

Kuten Sirkka-Liisa Anttila tapahtuman avauspuheenvuorossaan korosti, tällaiselle tapahtumalle on tilausta ja se pitää ehdottomasti järjestää uudelleen. Tällainen on tahtotila myös lounais-hämäläisillä toimijoilla, ja sen asian eteen tehdään töitä hartiavoimin seuraavat viikot aloittaen ensimmäisen Mansikin asiakaspalautteen purkamisesta ja palautepalaverista.

 

LounaPlussa, Elina Hujanen

 

lisää tunnelmia www.facebook.com/mansikki2014 

mansikki2 mans3.docx 
 mans2  mans1
   

Tervassa tapahtuu

( 7 Äänet )

 

Tervassa tapahtuu 23.8.2014 -tapahtumapäivänä on luvassa säpinää ja toimintaa koko päiväksi. Nyt on mahdollisuus tulla liikkumaan ja nauttimaan yhdessäolosta Janakkalan Tervakoskelle koko perheen voimin mukavan ja monipuolisen ohjelman parissa. Tapahtuma on maksuton.

 

Tervakosken Suruton ry perustettiin vuoden 2009 syksyllä huolehtimaan Alasjärven Suruttoman ranta-alueen kehittämisestä. Alueen viihtyisyyttä on parannettu EU:lta ja kunnalta saaman avustuksin turvin, joiden avulla on ranta-alueen rakennuksia kunnostettu ja sen aktiviteetteja lisätty.

 

Kesällä yhdistys järjestää talkoita ja yleisötapahtumia. Viidennen kerran, elokuun toiseksi viimeisenä lauantaina päätetään kesäkausi venetsialaisiin hyvän ruuan ja elävän musiikin. Venetsialaiset on nyt osa Tervassa tapahtuu -päivää, joka järjestetään jo kolmannen kerran. Tervassa tapahtuu -päivä ja venetsialaiset on suurin yksittäinen tapahtuma, jonka eteen yhdistys tekee valtavasti töitä. Yhteisillä tapahtumilla yhdistys saattaa yhteen vanhoja ja uusia tervalaisia ja luo uutta yhteisöllisyyttä koko alueelle.

 

Tervakosken Suruton ry järjestää Tervassa tapahtuu -päivän yhteistyössä Janakkalan kunnan, Janakkalan seurakunnan, Janakkalan Janan, Steelers-BaldoSport ry:n, Tervakosken Marttojen ja Nuoret Kotkat ry:n kanssa. Lisäksi tapahtuman takana on laaja joukko talkooväkeä ja paikallisyhdistyksiä ja yrityksiä.

 

Tervassa tapahtuu -päivän pääesiintyjä on upeaääninen Veeti Kallio. Kallio esiintyy ulkoilmakonsertissa klo 14.30 ja 15.35. Luvassa myös Tervakosken naiskuoron esitys ja seurakunnan bändi soittaa tilkkutäkkihengessä tuttuja riparibiisejä Petri "Löde" Hurmeen johdolla.

 

Janakkalan Jana järjestää Puuhamaa-juoksun, jossa on mahdollisuus lähteä kuntoilemaan 5,6 km:n km:n matka tai juoksemaan 11,2  km:n pituinen kilpasarja.  Juoksureitti kulkee Tervakosken taajamassa, mm. kauniin Alasjärven rantamaisemassa. Kaikilla juoksuun ja hölkkäsarjaan osallistujilla on mahdollisuus käydä peseytymässä ja saunomassa lähes vieressä olevassa Tervakosken uimahallissa. Uimahallin lisäksi ilmoittautumismaksuun sisältyy myös huolto ja Puuhamaa-tuotepalkinto.

 

Pienimmille luvassa ihan oma Puuhanalle- juoksu, jossa jokainen osallistuja saa jäätelön ja kunniakirjan. Lisäksi jokaisesta sarjasta kolme parasta saa palkinnon.

 

Seura-aukiolla on markkinahumua, kirppistä, musiikkiesityksiä ja näytöksiä. Seuratalolla voit tutustua erilaisiin viihteellisiin peleihin ja aktiviteetteihin, mm. laserammuntaan.

Seuratalon salissa Steelers-Baldosport ry haastaa edulliseen hintaan pelaamaan salibandypelejä klo 13-17.00.

 

Herkullisesta kahvilasta huolehtii Tervakosken Martat ja ruokapuolesta Nuoret Kotkat. Suruton ry:n pöydältä voit ostaa arpoja ja Veeti Kallion levyjä. Tuotto käytetään kattamaan tapahtumakuluja.

 

Illalla klo 19 alkavat Suruttoman rannassa venetsialaiset. Tarjolla on hyvää ruokaa, kalakilpailua, lyhtyjen askartelua ja tanssimusiikkia. Tanssittajana Tapio Rannanmaan yhtye Lopelta ja solistina tervakoskelainen Anita Joensuu. Rantaan rakennetaan tanssilava, jossa mahdollisuus tanssia upeissa järvimaisemissa.

Fenix Ohjelmapalvelut tuo mukavaa aktiviteettia myös iltaan. He tarjoavat kokeiltavaksi suosittua SUP-lautailua  ja retkikanootteja.

 

Toivomme kaunista säätä ja paljon väkeä paikalle.

Tervetuloa!

http://www.tervassatapahtuu.com/ 

Tervakosken Suruton ry:n pj Paula Vuorio

tervassa tervassa1
tervassa3 tervassa4

Kuvat: Olli Dahl 

   

Teuron kesäkahvila

( 7 Äänet )

Teuron kylän kesäperinteisiin kuuluu Lauantaikahvio. Teuron-Kuuslammin kylätoimintayhdistys on pitänyt kyläkahvilaa avoinna kesälauantaisin jo yli 15 vuotta. Lauantaikahvio sijaitsee idyllisen kyläraitin ytimessä, Teurojoen sillan kupeessa.

Lauantaikahviota pidetään auki vapaaehtoisvoimin. Se on haluttu homma niin vaki- kuin kesäasukkaiden joukossa. -Teurolaiseen elämäntapaan kuuluu yhdessä tekeminen ja talkoilu kommentoivat Tarja Suoranta ja Teija Hakala, jotka olivat emäntinä lauantaina 14.6. Avoimet Kylät -päivänä.   Kyläläiset sekä ohikulkijat ovat ottaneet kahvilan omakseen. Keskimäärin yhtenä lauantaina kahville poikkeaa noin sata ihmistä. Osa viihtyy pidempäänkin, jotta ehtii jututtamaan kaikki naapurit ja ohikulkijat. Lauantaikahvila on kylälle tärkeä kokoontumis- ja tapaamispaikka.

Tuoreiden leivonnaisten lisäksi kahviosta voi ostaa mm. Teuro-Kuuslammi paitoja, lippiksiä ja kangaskasseja. Kahviovuoron varannut itse leipoo tai teetättää naapurilla herkut. Leivontakulut voisi laskuttaa kylätoimintayhdistykseltäkin, mutta ei ole tainnut kukaan vielä laskua toimittaa. Viikonloppuja kertyy kesälle n. 14kpl ja yleensä kaverin kanssa yhdessä siellä häärätään eli talkoolaisia voi laskea olevan tuplaten.

Kahvio on aikoinaan teetetty lahjoitetusta puutavarasta. Se pystytettiin aluksi entisen kaupparakennuksen toiselle puolelle, mutta kymmenkunta vuotta on kahvio ollut nykyisellä tontilla. Lähinaapuri antoi tontin kahvion käyttöön ja toiselta naapurilta saadaan kahvinkeittimelle sähköä. Viime keväänä kahvio koki uudistusta, kun kylän väki heilutti hetken pensseleitä ja palokunta kävi nostamassa rakennuksen takakulmia ryhdikkäämmiksi.

Lauantaikahvio avoinna kesälauantaisin klo 9-13, os. Teuron kylätie 631.

PANKAIS POIKETEN KAHVEELLE!!!

www.teuro.fi

Kahvila sisältä     Teuro

   

Kyläavustaja toimii kylätalolla ja kylillä

( 11 Äänet )

Idea kyläavustajan hankkimisesta Sajaniemen Taidemäelle lähti, kun Maaseutu Plus -lehdestä oli juttua Suomen Kylätoiminta ry:n Kyläapu-hankkeesta, jonka tehtävänä on auttaa kyläyhdistyksiä palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä kyläavustajiksi kylätaloille. ”Hankkeen työntekijä Juhani Nenonen oli entuudestaan tuttu, joten oli helppo tarttua puhelimeen ja soittaa hänelle. Hanke on suunnattu Uudellemaalle, mutta sitä oltiin sopivasti laajentamassa myös muualle, joten pääsimme Uudenmaan rajalla olevana kylänä mukana hankkeeseen” tuumailee Anne Malin Taidemäeltä.

Sopivan henkilön etsimisessä ja palkkaamisessa auttoi Kyläapu-hanke, mikä hoiti työntekijän rekrytoinnin www.mol.fi -sivuston kautta. Kyläläiset valitsivat haastateltavat ja lopulta myös palkattavan henkilön. Kyläapu- hanke hoitaa myös palkanmaksun ja siihen liittyvät paperiasiat toiminnan käynnistyttyä. Kyläavustaja saa työllistämistukea, joten kyläyhdistykselle palkkaaminen on edullista. Yksi Taidemäki ry:n jäsenistä on valittu kyläavustajan yhteyshenkilöksi.

Kyläavustaja työskentelee kylätalolla pitäen siitä hyvää huolta. Tehtäviin kuuluu mm. siivoamista, lumitöiden tekemistä sekä tilausten vastaanottamista. Lisäksi kyläläiset ja koko Lopen kunnan alueella asuvat voivat myös tilata kyläavustajan töihin edulliseen hintaan. Työtehtävänä voi olla kaikki jokamiestason palvelut: talonpito, lumenluonti, pihatyöt, pienet kunnostustyöt, asiointi, siivoaminen, puiden pilkkominen tai atk-tuki. Tehtäviin ei kuitenkaan sisälly luvanvaraisia töitä eikä se kilpaile yksityisen yritystoiminnan kanssa.

Kyläavustaja Janne Tuomainen on sujahtanut kylän toimintaan ja nauttii työstään. Useimmat asiakkaat ovat yksin asuvia ikääntyviä henkilöitä, joiden auttamisesta kyläavustaja saa hyvän mielen. Aikaa löytyy siis myös jutusteluun töiden lomassa.

Kodin-Pellervon 2/2014 juttu

Infotilaisuus 1.4. yhdistysten työllistäminen ja kyläavustajatoiminnasta 

Perhetapahtuma 2012 10 2        IMG 5629

Kyläavustaja Janne Tuomainen (oik.) paistamassa makkaraa Taidemäellä Hetkiä Talvisodassa -näytelmän tapahtumassa yhdessä Taidemäen hallituksen puheenjohtajan kanssa. 

Taidemäki on entiseen kyläkouluun remontoitu kylätalo.

 

   

Ajatukset kohti tulevaa tulevaisuustuvassa

( 5 Äänet )

Tulevaisuustuvassa keskustellaan, mikä omassa kotipaikassa tai kylässä on parasta sekä mitä tulevaisuudelta toivottaan. Se sopii hyvin käynnistämään kylän tulevaisuustyöskentelyä ja kokoamaan eritahoja asian ympärille.

Idea tulevaisuustuvan lähti liikkeelle Hämeen Kylät ry:n tarpeesta kehittää uudenlaisia tapoja kyläsuunnitteluun; miten voitaisiin haastaa asukkaita tulevaisuuden rakentamiseen hauskalla ja innostavalla tavalla? Millainen kyläsuunnittelun tapa soveltuu taajamiin tai entisiin kuntakeskuksiin? Kehittämishaasteeseen päätettiin tarttua yhdessä: Aistien-hanke tarjosi tähän uudenlaisen lähestymistavan ja Yhdessä tulevaan -hanke yhteistyökuvion, jossa tulevaisuustupaa päästiin kokeilemaan.

Tulevaisuustuvassa hyödynnetään elämyksellisyyttä, sillä telttamaisen tilan seinille heijastetaan projektorilla koko seinänkokoista kuvaa. Kuvissa vilahtelee niin tuttu paikallinen toiminta kuin kotimaiset ja kansainväliset esimerkit. Voisiko jotakin vastaavaa kokeilla hämäläisissä kylissä? Kuvien tarkoitus onkin herättää kiinnostusta, myös jopa innostusta.

Tuvassa kävijät pääsevät myös merkitsemään kylän tai alueen karttaan itselle tärkeitä paikkoja. Kartta on osoittautunut hyväksi välineeksi avata keskustelua ja nostaa esille niitä asioita, jotka ovat tärkeitä eri-ikäisille asukkaille. Onko se koulu, kirjasto, ulkoilumaastot, pyörätiet, uimaranta, urheilukenttä vai kylätalo? Niin ja tietysti se ratkaiseva kysymys: mitä niiden osalta tulevaisuudessa pitäisi tehdä tai huomioida. Tulevaisuustuvan keskusteluista viedään sitten aiheita kylän tulevaisuusiltaan ja osaksi tehtävää kyläsuunnitelmaa.

Elämyksellisyyttä tulevaisuustupaan lisätään myös taustamusiikilla, tuoksuilla ja maistiaisilla, joiden tarkoitus on myös herätellä tulevaisuus ajatuksia miellyttävässä ympäristössä.

Vuoden 2013 aikana tulevaisuustupa kokeiltiin taajamatyyppisissä ympäristöissä Hämeenlinnassa Hauholla sekä Janakkalassa Turengissa ja Tervakoskella. Keskustelut olivat antoisia ja menetelmää aiotaan kehittää vielä lisää Aistien-hanke puitteissa vuonna 2014.

Hämeen Kylät ry tarjoaa yhdelle kylälle mahdollisuuden käyttää tulevaisuustupaa oman kylän tai alueen toiminnan suunnittelemisessa. Tällöin tulevaisuustupa kootaan kylän asukkaiden ja yhdistysten kanssa yhdessä. Tulevaisuustupa tarjoaa uudenlaisen ja varmasti perinteisiin kokouksiin verrattuna vähän erikoisen tavan laittaa kylän väki ajattelemaan tulevaisuutta ja yhteistyön tekemistä.

Tulevaisuustupa Elina jututtaa tulevaisuustuvassa

Lisää Aistien-hankkeesta ja menetelmän käytöstä www.hameenkylat.net/aistien-hanke

   

Kioskista kylätuvaksi

( 26 Äänet )

Kun kyliltä häviävät kyläkaupat ja koulut, häipyy usein myös kyläläisten tapaamispaikka. Näin kävi myös Vojakkalassa keväällä 2010.

Entinen kauppakiinteistö kyläkeskuksessa oli kuitenkin urheiluseura Vojakkalan Valppaan omistuksessa, eli kyläläisten "omissa käsissä". Pitkään rakennukseen oli vuosien varrella kunnostettu tätä ennen kaikkiaan kolme sievää asuinhuoneistoa, entisen kaupan, postin ja pankin tilat hyödyntäen. Kaupan yhteydessä toiminut kahvio- ja kioskihuoneisto oli vielä varastona. Se raivattiin nyt pienten kokoontumisten pitopaikaksi.

Sokkeloisesta, kolmeen osaan jakautuneesta huoneistosta voitaisiin väliseiniä purkamalla ja remontoimalla saada oman kylän tarpeisiin aivan riittävän kokoinen kokous- ja harrastustila, olihan neliöitä kuitenkin yhteensä reilut 64.

 

Hankerahoituksella, yhdessä talkoillen

Hankkeen suunnittelu alkoi toden teolla loppuvuonna 2011. Yhteisten mietintöjen pohjalta laadittiin pohjapiirrokset ja rakennuslupa muutostöille saatiin jo tammikuussa 2012. Vojakkalan Valpas ry päätti hakea toteutukseen Leader-rahaa EMO ry:ltä. Hankehakemus jätettiin maaliskuussa 2012 ja tieto myönteisestä rahoituspäätöksestä saatiin niin, että entisten rakenteiden purkutöihin päästiin jo toukokuussa 2012.

Hankeaikaa varattiin reilusti, marraskuun loppuun 2013, koska tiedossa oli, että talkoilla tehden työ vaatii aikaa. Varsinkin kun kesäajat Vojakkalassa pyöritetään talkoilla myös tanssilavaa, tienaten tarvittavaa omarahoitusosuutta.

Heti elokuussa 2012 käytiin toden teolla uutta rakentamaan, vaihtaen ikkunat ja ovet, osin uusille paikoille. Töitten ollessa tiiviimmillään pakerrettiin tiista- ja torstai-iltaisin klo 17-20 yhteisissä talkoissa, mukana joka ilta 5-7 tekijää.

Kun uudet seinäpinnat saatiin maalauskuntoon pääosin miesvoimin, urakoi naisporukka huoneiston maalauksen vuodenvaihteessa 2013. Tämän jälkeen työt jatkuivat seinien puolipaneloinnilla, laipion ja lattian teolla… Vuoden 2012 loppuun mennessä talkootöitä oli kertynyt jo reilut 600 tuntia. Kaikkiaan talkootöitä kertyy yli 1000 tunnin, sillä urakkatöinä teetettiin vain laatoitus- ja lvi-työt.

 

Kodikas ja mukava

Valmistuva tila on ollut kaikkien kiinnostuksen kohde ja kevään viimeisissä kyläkerhoissa ommeltiinkin jo ikkunaverhot ja liinat valmiiksi. Kesätauon jälkeen töitä jatkettiin ulkorappujen teolla ja keittiökaappien asennuksella. Marraskuun lopulla kaikki alkaa olla valmista, uusia kalusteita myöten!  Viihtyisä ja toimiva tila on valmis kaikenmoiseen kylätoimintaan.

Kompakti, mutta parillekymmenelle hengelle hyvin riittävä Kylätupa mahdollistaa erilaisen harrastus- ja kokoustoiminnan omalla kylällä. Se mikä vanhoille kylätaloille komeudessa hävitään, voitetaan varmasti kodikkuudessa ja ylläpitokustannuksissa. Remontin myötä asennettu lämpölattia ja tehdyt lisäeristykset takaavat miellyttävät ja lämpimät olosuhteet eri-ikäisten toimintaan.

Vojakkalassa kunnostettiin
hankerahalla entiseen
kyläkauppakiinteistön kioskihuoneistoon
kodikas Kylätupa.
KylatupaUlko

Puolentoista vuoden aherrus on nyt
päätöksessään ja tila on valmis käytettäväksi!

KylätupaValmis IMG 2083

 

   
tawa_logo